Jalostus

Suomen Seurakoirayhdistys ry valvoo ja ohjaa alaistensa rotujen jalostustyötä.
Niiden rotujen osalta, joilla oma rotuyhdistys tapahtuu jalostuksen ohjaus ja valvonta yhteistyössä yhdistyksen kanssa.

POIKKEUSLUPA-ANOMUKSET
Pentueen rekisteröintiin liittyvät poikkeuslupa-anomukset

Kennelliitto rekisteröi vain sellaisia pentueita, jotka täyttävät koirarekisteriohjeen määräykset ja rotukohtaiset erikoisohjeet.

Kasvattaja voi joissakin tapauksissa koirarekisteriohjeen mukaan anoa Kennelliitolta poikkeuslupaa pentueen rekisteröintiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:
- halutaan risteyttää rotumuunnoksia tai lähisukuisia rotuja
- yhdistelmä ei täytä rotukohtaisen PEVISA-ohjelman vaatimuksia
- narttu halutaan astuttaa tiheämmin kuin Koirarekisteriohjeessa sallitaan
- tuleva pentue olisi nartun kuudes pentue

SSKY:lle/SKL jätettävä anomus tehdään lomakkeella. Rotujärjestön poikkeuslupa-anomus word/doc-muodossa

Anomuksessa tulee ilmenee
- anojan yhteystiedot
- mitä yhdistelmää (suunnitellun pentueen isä ja emä) anomus koskee
- ja mitkä ovat anojan perustelut

Anomuksen liitteenä tulee olla
- kyseisen rotuyhdistyksen lausunto. Rotujärjestö ilmoittaa lausunnossaan joko puoltavansa anomusta (ehdollisia puoltoja Kennelliitto ei hyväksy) tai mikäli se ei puolla anomusta, pitää lausunnossa olla perustelut sille.

- jos nartulle haetaan poikkeuslupaa tiheään penikointiin tai kuudennetta pentuetta varten, pitää anomukseen vielä liittää eläinlääkärin todistus siitä, että nartun kunto on sellainen, että se voidaan astuttaa seuraavaan kiimaan.

Rodun yhdistyksen tulee ottaa anomukseen ja rotujärjestö ottaa anomukseen kantaa sen perusteella, täyttävätkö koirat/yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

SSKY ja sen jälkeen kennelliitto käsittelee anomuksen vasta, kun kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu.

KENNELLIITON PERIAATTEELLISIA LINJAUKSIA
Tiheään pennutukseen liittyvissä tapauksissa jalostustieteellinen toimikunta on tehnyt seuraavat periaatepäätökset:
- poikkeuslupaa ei myönnetä enää astutuksen jälkeen
- Kennelliitto huomioi nartun aiempien jälkeläisten ja pentueiden lukumäärän
- lupaa ei myönnetä 8 v täyttäneille nartuille

Ryhdy anomaan poikkeuslupaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta.
Asian käsittely rotujärjestössä ja Kennelliitossa voi viedä merkittävästi aikaa. Kennelliitossa anomukset käsitellään jalostustieteellisessä toimikunnassa, osa saatetaan jopa joutua viemään hallituksen päätettäväksi.

Jos pentueen vanhemmat eivät täytä PEVISA-määräyksiä:
• Ellei poikkeuslupaa ole myönnetty, pentue merkitään EJ-rekisteriin.
• Kasvattajalla on kuitenkin mahdollisuus rekisteröidä yksi tällainen pentue FI- tai ER-rekisteriin mutta ehtona on, että puuttuva tulos tai tulokset on saatu astutuksen jälkeen ja ne täyttävät rotukohtaiset vaatimukset.
• Pentueen rekisteröintimaksu on sen oman maksuluokan perusmaksu kaksinkertaisena.

Kasvattaja voi käyttää tämän mahdollisuuden vain yhden kerran, minkä jälkeen hänen pitää huolehtia siitä, että vaaditut PEVISA-ehdot täyttyvät astutushetkellä.

Kennelliitto ei enää käsittele jälkikäteen tulleita poikkeuslupa-anomuksia. Poikkeuslupa pitää olla myönnetty ennen astutusta eli anojan tulee odottaa Kennelliiton päätöstä ennen kuin toteuttaa yhdistelmän.

Vuonna 2011 EJ-rekisteriin, ilman etukäteen myönnettyä poikkeuslupaa rekisteröityjä pentueita koskevaa !!!
Kun rotukohtaiset terveystutkimusvaatimukset eivät ole täyttyneet astutushetkellä, eikä yhdistelmälle ole saatu etukäteen poikkeuslupaa. Vuonna 2011 tällaisen pentueen on voinut rekisteröidä vain EJ-rekisteriin.

Vuonna 2011 puuttuvien PEVISA-ehtojen vuoksi EJ-rekisteriin merkitty pentue voidaan kasvattajan anomuksesta siirtää FI/ER-rekisteriin, mikäli vanhempien astutuksen jälkeen saadut tulokset täyttävät rodun terveysvaatimukset. Muutos koskee vain vuoden 2011 aikana rekisteröityjä pentueita, koska niille ei ole ollut mahdollista hakea jälkikäteen poikkeuslupaa.

Siirroista peritään alhaisimman rekisteröintimaksuluokan mukainen maksu mutta kuitenkin niin että 1.7.2011 tai sen jälkeen syntyneen, jo EJ-rekisteröidyn pentueen siirtäminen on maksuton. Siirtoja voidaan toteuttaa vuoden 2012 ajan. Jos koirille halutaan uudet rekisteritodistukset, pitää jo toimitetut rekisteritodistukset palauttaa siirtoa varten Kennelliittoon Päivi Rantasalolle. Kuoreen laitetaan tunnus ”EJ-siirto”.

Ulkomaisia uroksia koskevat poikkeukset rotukohtaisesta PEVISA-ohjelmasta

Rotukohtainen PEVISA-ohjelma koskee myös ulkomaisen uroksen jalostuskäyttöä.

Rotujärjestön aloitteesta voidaan ulkomaisen uroksen käytölle kuitenkin myöntää pysyväisluonteinen poikkeuslupa. Poikkeuslupa on voimassa kunnes rotujärjestö mahdollisesti haluaa sitä muuttaa. Lupa koskee ulkomailla tapahtuvaa astutusta sekä ulkomaisen uroksen sperman käyttöä. Kennelliitto huomioi poikkeusluvat pentuetta rekisteröidessään.

Pysyvä poikkeuslupa ei koske Suomessa vierailevalla tai oleskelevalla ulkomaisella uroksella tapahtuvaa astutusta. Täällä oleva uros voidaan tarvittaessa joko tutkia PEVISA-ohjelman mukaisesti, tai rotujärjestö voi esittää tapauskohtaista poikkeuslupaa uroksen käytölle.

Alla olevassa listassa ovat ne SSKY:n alaiset rodut, joilla on voimassaoleva, pysyvä poikkeuslupa.
Jos rotu puuttuu listasta, päätetään poikkeusluvista tapauskohtaisesti koirarekisteriohjeen mukaisesti.

PENTUJEN REKISTERÖINTI

Kaikkia rotuja koskevia rekisteröintiehtoja
Molempien vanhempien tulee olla rekisteröityjä. Emän on oltava Kennelliiton rekisterissä ja myös isän, mikäli se on tuontikoira. Jalostuskäyttöä varten Suomeen tuodut, ulkomaalaisomistuksessa olevat urokset (ns. jalostuslaina) katsotaan tuontikoiriksi viimeistään sen jälkeen, kun uroksen ensimmäisen Suomeen rekisteröidyn pentueen syntymästä on kulunut 12 kk. Tämän jälkeen uros on rekisteröitävä Suomeen, mikäli sitä vielä käytetään jalostukseen. Ulkomaisen isän on oltava FCI:n tunnustamassa rekisterissä ja kasvattajan tulee lähettää pentueilmoituksen yhteydessä rekisteröintiin tarvittavat asiakirjat.

Pentueiden vanhempien tulee olla tunnistusmerkittyjä. Rekisteröitävien pentujen tulee ennen rekisteöintiä olla tunnistusmerkittyjä.

Pentueen isän tulee olla tervekiveksinen. Ensimmäistä kertaa uroksen jälkeläisiä rekisteröitäessä on pentueilmoituksen mukaan liitettävä eläinlääkärin antama kivestodistus. Jos uros on palkittu virallisessa näyttelyssä, erillistä kivestodistusta ei tarvita.

Nartulla voi olla enintään viisi pentuetta siten, että edellisestä penikoimisesta pentueen syntyessä on kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa. Koko pentue on ilmoitettava rekisteriin samanaikaisesti. Kennelliiton jäsenen on rekisteröitävä pentueen kaikki elossa olevat pennut. 

Rotukohtaiset erikoisohjeet ja terveystutkimusvaatimukset (PEVISA-määräykset)
Yli sadalla rodulla on pentujen rekisteröintiin vaikuttavia terveystutkimusvaatimuksia (esim. lonkka- ja kyynärnivel- sekä polvitutkimuslausunnot). Lausunnon on oltava annettu ennen astutusta.

Rotujärjestön alaisista roduista rekisteröintiin vaadittavia erikoisohjeita, eli PEVISA-määräyksiä on seuraavilla roduilla:
      Akita
      Alaskanmalamuutti
      Amerikanakita
      Dogo Argentino
      Estrelanvuoristokoira
      Eurasier
      Islanninlammaskoirat
      Lancashire Heeler
      Maremmano-Abruzzese
      Polski owzarek nizinny
      Pyreneittenkoira
      Rhodesiankoira
      Slovakiancuvac
      Valkoinen paimenkoira 

Tutustu oman rotusi vaatimuksiin:

ROTUKOHTAISET PEVISA-MÄÄRÄYKSET

KOIRAREKISTERIOHJE 2012

REKISTERÖINTIMAKSULUOKAT 2012 (hinnasto)

PENTUJEN TUNNISTAMISMERKINTÄOHJE alkaen 1.6.2010

Lisätietoa kasvatukseen, jalostukseen ja rekisteröintiin löytyy Suomen Kennelliiton sivuilta: www.kennelliitto.fi



YLEISET OHJEET JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN JA PEVISAN LAATIMISESTA

Jalostuksentavoiteohjelman (JTO) tekemisestä ja PEVISA:an liittymisestä on olemassa Kennelliiton ohjeet, joihin on syytä tutustua etukäteen. Jalostuksen tavoiteohjelma on hyväksyttävä ennen PEVISA-anomusta. Ne voidaan kuitenkin käsitellä samassa kokouksessa. PEVISA-anomus perustuu tavoiteohjelman suosituksiin.

Tavoiteohjelman ja PEVISA-anomuksen laadinta:
1. Rotuyhdistyksen hallitus ja/tai jalostustoimikunta laatii tavoiteohjelman ja/tai PEVISA-anomuksen SKL-FKK:n ohjeiden mukaisesti, jonka jälkeen se lähetetään ennakkotarkastusta varten SSKY:n hallitukselle.
2. SSKY:n hallitus antaa lausunnon ehdotuksesta ja mahdollisia korjausehdotuksia.
3. Korjattu ohjelma ja/tai PEVISA-anomus toimitetaan ennakkotarkastettavaksi Suomen Kennelliittoon (SKL).
4. Kun ohjelma ja/tai anomus on läpäissyt SKL:n ja SSKY:n tarkastuksen, se viedään anovan yhdistyksen yleiskokouksen hyväksyttäväksi.
Kokouskutsussa tulee olla esillä PEVISA-anomuksen tarkka asiasisältö sekä tavoiteohjelma kokouskutsun liitteenä.
5. Tämän jälkeen rotuyhdistys toimittaa yleiskokouskutsun, pöytäkirjanotteen ja tavoiteohjelman ja Pevisa-anomuksen SSKY:n hallitukselle, joka siirtää sen SSKY:n kevät- tai syyskokouksen asialistalle hyväksyttäväksi rotujärjestön kokouksessa. Tavoiteohjelma ja/tai PEVISA-anomuksen tarkka asiasisältö julkaistaan kokouskutsun liitteenä.
6. Kun ohjelma ja/tai anomus on hyväksytty SSKY:n yleiskokouksessa, se lähetetään Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle SKL-FKK:n hyväksymistä varten.

Huom! Jos PEVISA-määräykset halutaan voimaan seuraavan vuoden alusta, on SSKY:n hyväksymä PEVISA-anomus toimitettava Kennelliittoon viimeistään edellisen huhtikuun loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rotuyhdistyksen tulee käsitellä se omassa yleiskokouksessaan viimeistään maalis-huhtikuun vaihteessa.

Käytännön neuvoja JTO laadinnasta:

JTO on laaja selvitys rodun nykytilasta; terveys, geenipohja, luonne, ulkomuoto, käyttötarkoitus. Tavoitteista rodun ”parantamiseksi” terveyden, geenipohjan, luonteen, ulkomuodon ja käyttötarkoituksen osalta sekä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.
JTO valmistelu vie aikaa helposti yli vuoden, mikä on hyvä ottaa huomioon sitä valmisteltaessa. Aikataulu tulee ottaa huomioon erityisesti silloin, kun rodulle esitetään Pevisa-määräyksiä.
Käytännön neuvona on, että jo JTO:n luonnosvaiheessa ollaan yhteydessä Mari Jänisniemi-Honkalaan tai Harri Reimariin, joka toimivat rotujärjestön jalostusasioista vastaavina.



SSKY RY:N KOIRAN JALOSTUKSEN KESKEISIÄ TAVOITTEITA

1. Rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen
2. Rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen, käyttöominaisuuksien kehittäminen ja säilyttäminen
3. Koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
4. Rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua

Jalostustoiminnassa pitää huomioida erityisesti eläinsuojelulain 8 § ja eläinsuojeluasetuksen 24 § .

1. Geneettisen monimuotoisuuden *) turvaaminen
- kannustetaan kasvattajia käyttämään jalostukseen useita eri uroksia ja narttuja
- kannustetaan kasvattajia astuttamaan narttuja Suomen kannan suhteen erisukuisilla ulkomaisilla mahdollisuuksien mukaan virallisesti tutkituilla ja tiettävästi terveillä uroksilla.
- suositellaan ettei yksittäisen koiran jälkeläisten osuus ylitä. 10 %:ia kahtena peräkkäisenä vuotena rekisteröityjen pentujen yhteenlasketusta määrästä, tai ylitä 5 %:n osuutta yhden sukupolven aikana rekisteröityjen koirien kokonaismäärästä ( yksi sukupolvi n. 4 vuotta).
- kannustetaan rodusta kiinnostuneita tuomaan Suomen kannan suhteen eri sukulinjaisia koiria mahdollisuuksien mukaan tutkituista, terveistä ja tunnetuista vanhemmista.
- kannustetaan kasvattajia tekemään yhdistelmiä, joilla geneettinen vaihtelu rodussa kasvaa eikä kapene entisestään.
- suositellaan tekemään yhdistelmiä, joissa sukusiitosaste enintään 6,25 % laskettuna 5.sukupolvessa.
- suositellaan, että matalan sukusiitosasteen (5. sukupolvella laskettuna) lisäksi tulee pyrkiä lisäämään eri sukulinjojen määrää mahdollisimman tasaisesti.
- suositellaan, ettei samaa yhdistelmää toisteta kuin korkeintaan 2 kertaa.

*) Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa se, minkä verran ja minkä sukuisia yksilöitä jalostukseen käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran perimä kannassa ei saisi muodostua kohtuuttoman suureksi. Jotta populaation geenipohja pysyisi mahdollisimman laajana, tulisi jalostukseen käyttää mahdollisimman monia eri yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, ja niitä tulisi käyttää jalostukseen mahdollisimman tasaisesti. Tehollinen populaatiokoko on termi, joka kuvaa geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi on tehollinen populaatio, sitä nopeammin kasvaa sukusiitosaste ja tapahtuu geenihävikkiä. Tehollisen populaatiokoon tulisi minimissään olla n. 200 jalostuskoiraa.

Tehollinen populaatiokoko (Ne) lasketaan kaavalla: Ne = 4*Nm*Nf/(Nm+Nf). Kaavassa Nm = lisääntyvien urosten määrä ja Nf = lisääntyvien narttujen määrä.

Edellisen kaavan mukaan laskettu tehollinen populaatioko on kuitenkin erittäin ylioptimistinen arvio, jossa ajatellaan kullakin yksilöllä olevan suunnilleen sama määrä jälkeläisiä, eikä huomioida mm. käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Koirien ollessa toisilleen läheisiä sukulaisia on tehollinen populaatiokoko todellisuudessa huomattavasti pienempi. 

2. Rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen, käyttöominaisuuksien kehittäminen
- kannustetaan kasvattajia ja koiraharrastajia viemään koiriaan luonteen arviointitilaisuuksiin sekä osallistumaan rodunomaisiin tai rodulle sopiviin kokeisiin.
- kasvattajan tulee ymmärtää ympäristötekijöiden ja käsittelyn merkityksen pikkupennun kriittisinä kehityskausina ja huomioida tämän kasvatustyössään.

3. Koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
- jalostukseen pyritään löytämään tutkimusten avulla mahdollisimman terveet, tiettävästi perinnöllisistä sairauksista vapaat ja rodun perinnöllisten sairauksien ja vikojen osalta virallisesti tutkitut koirat (PEVISA; lonkat, silmät, kyynärpäät, polvet) sekä kehotetaan kiinnittämään huomiota terveeseen rodunomaiseen liikuntaan.
- kasvattajia kehotetaan valistamaan pentujensa omistajia tutkimustietojen keräämisen tärkeydestä myös ei jalostukseen käytettävien koirien osalta sekä avoimuuden merkityksestä sairauksien ilmetessä. Vikojen ja sairauksien salaamien ei kuulu hyvää kasvatustapaan eikä hyödytä ketään pitkällä tähtäimellä.
- kannustetaan tekemään yhteistyötä rotuyhdistyksen ja muiden kasvattajien kanssa.

4. Rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua
- kannustetaan kasvattajia käyttämään jalostukseen näyttelyssä palkittuja tai jalostustarkastettuja koiria.
- suositellaan, ettei jalostukseen käytetä koiraa, jolla on rotumääritelmän mukaan vakavia virheitä tai epäterveitä liioiteltuja ulkomuoto-ominaisuuksia, joista on haittaa koiran terveydelle ja jokapäiväiselle elämälle.

Muita suosituksia
- nartun tulisi olla vähintään 18 kuukautta ja alle 5-vuotias saadessaan ensimmäiset pennut
- yli 7 vuotta vanhaa narttua ei tulisi enää käyttää jalostukseen
- uroksen tulisi olla vähintään 12 kuukautta vanha
- pennut luovutetaan uusille omistajille aikaisintaan 7 viikon ikäisinä. eläinlääkärin tarkistamina, riittävästi sosiaalistettuna ja mielellään tunnistusmerkittynä.

Kasvattajan vastuu
Kasvattajan tulee toimia hyvän kenneltavan mukaisesti. Kasvattaja on yksin vastuussa kasvattamistaan pennuista.

Kasvattajan tulee valita nartulleen suositukset täyttäviä uroksia. Kasvattajan on oltava rehellinen omassa kasvatustyössään ja hänen on kunnioitettava myös toisten kasvattajien työtä. Kasvattajan tulee käyttää jalostukseen vain sellaista narttua, joka täyttää jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset ja poistaa narttu jalostuksesta, jos sen todetaan periyttävän merkittävästi jotain sairautta tai virhettä. Kasvattaja tulee välttää matadorijalostusta käyttämällä mahdollisimman monia erilinjaisia koiria jalostukseen

Kasvattajan työ on suunnitelmallista, niin että hän kasvatustyöllään edesauttaa koirakannan pysymistä terveenä sekä populaation säilymistä laajana. Kasvattajan tulee seurata pentujen kehitystä ja tarvittaessa neuvoa ja opastaa omistajia heidän ongelmissaan.

Suositellaan, että kasvattaja allekirjoittaa Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja, että hän käyttää kaikissa sopimuksissa Suomen Kennelliiton lomakkeita

Kasvattaja luovuttaa pennun omistajalle rekisteritodistuksen, kirjalliset rodun hoito-ohjeet, kirjalliset ruokintaohjeet sekä tietoa rodun perinnöllisistä sairauksista, niiden merkityksestä ja kyseisen pennun todennäköisyyden sairastua ja sairastumisen aiheuttamista toimenpiteistä ja niistä aiheutuvista, mahdollisista kustannuksista. kauppakirjaan merkitään kasvattajan tiedossa olevat mahdolliset terveydelliset riskit. Kasvattajan oletetaan olevan myös Suomen Kennelliiton jäsen.

Uroksen omistajan vastuu
Uroksen omistajan ei tulisi antaa urostaan huonokuntoiselle tai epätyypilliselle nartulle. Ylipäätänsä uroksen omistajalla on aina päätösvalta uroksensa käytöstä. Hänen tulee varmistaa, että astutettava narttu täyttää jalostusyksilön vähimmäissuositukset.
Uros tulee poistaa jalostuksesta, mikäli sen todetaan merkittävästi periyttävän jotakin virhettä tai sairautta.

Suositellaan ettei yksittäisen koiran jälkeläisten osuus ylitä. 10 %:ia kahtena peräkkäisenä vuotena rekisteröityjen pentujen yhteenlasketusta määrästä, tai ylitä 5 %:n osuutta yhden sukupolven aikana rekisteröityjen koirien kokonaismäärästä ( yksi sukupolvi n. 4 vuotta).